Metsäsuomalaisista kiinnostuneet henkilöt aloittivat v. 1992 verkostojärjestön nimeltä FINNSAM (Finnbygder i samverkan – Finnbygder i samvirke - Suomalaisseutuja yhteistyössä). FINNSAM järjestää vuosittain vähintään kaksi konferenssia, joita isännöivät eri alueet vuoron perään. FINNSAM on myös mukana hankkeissa, joiden aiheet ovat sellaisia kuin kirjallisuus, rakennusten suojelu sekä sukututkimus.
Keitä metsäsuomalaiset olivat?
1500-luvun
lopulla alkoi itäsuomalaisten länteen suuntautunut muuttoliike Skandinavian
havupuuvyöhykkeelle. Nämä nk. metsäsuomalaiset asettuivat asumaan ympäri
Skandinaviaa, Etelä-Ruotsin Tivedenistä Lappiin pohjoisessa ja Gästrik-landista
idässä Norjan Telemarkiin lännessä.
Nykyään
on yhä jäljellä metsäsuomalaisrakennuksia, paikan-nimiä jotka muistuttavat
suomen kielestä sekä kyliä, joita vieläkin kutsutaan suomalaiskyliksi ja
alueita, joita kutsutaan suomalaismetsiksi.
1200-luvulta
alkaen vuoteen 1809 Suomi oli osa Ruotsia, ja metsä- suomalaisetkin olivat siis
Ruotsin kansalaisia. Mutta koska näiden kahden kansan kulttuuri ja
historiallinen tausta olivat kovin erilaiset, käytämme termiä ruotsalaiset
niistä henkilöistä, jotka olivat ruotsalaista syntyperää, ja termiä
suomalaiset niistä, jotka olivat suomalaista syntyperää. Koko yllä mainitun
ajan molempien kulttuurien välillä oli jatkuvaa ideoiden, keksintöjen, työn
ja kulttuurin vaihtoa.
Keskiajalla
Itä-Suomi oli harvaanasuttu, vaikka joitakin erämaa-alueita käytettiinkin
metsästykseen ja kalastukseen. Itäsuomalaiset ja slaavilaiset heimot kehittivät
erityisen huuhta-kaskeamistekniikan viljelläkseen ruista suurissa
havupuumetsissä. Savolaiset omaksuivat sittemmin tämän tekniikan.
Itä-Suomen
erämaiden asuttaminen, joka alkoi keskiajan loppu-puolella, tehostui Ruotsin
kuninkaan Kustaa Vaasan (1523-60) toimesta. Hän yritti kannustaa talonpoikia
muuttamaan uusille alueille myöntämällä heille verovapauden jopa 6-15 vuoden
ajaksi. Länsi-suomalaiset
ja ruotsalaiset viljelijät osoittivat vain vähäistä
kiinnostusta muuttaa metsäseuduille, mutta suuri määrä savolaisia,
jotka olivat oppineet tehokkaan kaskeamismenetelmän, muutti sellaisille
alueille. 1500-luvulla
monet savolaiset asettuivat Pohjois-Hämeeseen, varsinkin Rautalammin alueelle
sekä Pohjanmaalle ja Ruoveden alueelle. Kaskiviljelyn haittapuolena oli, että
jokainen viljelijä tarvitsi suunnattoman suuren metsäalueen, ja sen vuoksi Itä-Suomi,
joskin nykypäivään verrattuna kovin harvaan asuttu, oli 1500-luvulla
ylikansoitettu. Niillä, jotka etsivät uusia asuinpaikkoja, ei ollut juuri
muuta mahdollisuutta kuin suunnata katseensa Pohjanlahden länsipuolelle,
Ruotsiin.
Jos haluat ostaa metsäsuomalaisia käsittelevän suomenkielisen vihkosen, ota yhteys:
Torsby Finnkulturcentrum (myös suomeksi)
Teksti: Maud Wedin
Suomennos: Milla Kujala