Det finska språket

  • Inledning
  • De skogsfinska ortnamnen i Skandinavien
  • Ordlista svedjefinska - finska - svenska
  • Finska språket i Värmland och Grue Finnskog 1902
  • Litteratur
  • Ordlista svedjefinska - finska - svenska

    Av Milla Kujala, Ovanåker
    K
    Svedjefinska Finska Svenska
    kaakalo, -n kaukalo, n tråg, ho
    kaanis, kaaniin kaunis, kauniin vacker
    kaesla, -n kaisla, -n strandvass
    kahella, kahtelen katsella, katselen titta, betrakta
    kahtoa, kahon katsoa, katson titta
    kaivo, -n kaivo, -n; lähde, lähteen brunn; källa
    kaevos, kaevoksen kaivos, kaivoksen gruva
    kakara, -n kakkara, -n; kakara, -n jordkoka; barnunge
    kakka, kakan kakka, kakan; uloste, -en bajs, avföring
    kakkara, -n kokkare, en; hevosen/lanta, -lannan jordkoka; hästlort
    kakkulat, kakkuloijen aisat; silmä/lasit, -lasien skaklar; glasögon
    kako, -n kaakko, kaakon sydost
    kala, -n kala, -n fisk
    kala/sääski, -sääsken kala/sääski, -sääsken fiskgjuse
    kalata, kaloan kalastaa, kalastan fiska
    kalhu oikean jalan lyhyt suksi kort skida för högerfot
    kalja, -n kalja, -n svagdricka, öl
    kaljo, -n kallio, -n klippa, berghäll
    kalju, -n niskapuu, -n; ranka, rangan rambjälke, slana
    kalle,-n luiska, -n; töyräs, töyrään sluttning, brink
    kalloa, kalloan kutsua, kutsun kalla
    kalma, -n kuolema, -n döden
    kalpa, kalvan kalpa, kalvan; miekka,miekan svärd
    kalvea, -n kalpea, -n blek
    kamana, -n kamana, -n övre dörrkarm, tvärslå
    kamppi, kampin ahma, -n; hevo/nen, -sen järv; häst;
    " - (niitto)sirppi, -sirpin (slåtter)skära
    kana, -n kana, -n höna
    kanerva, -n kanerva, -n ljung
    kangas, kankaan kangas, kankaan mo(mark)
    kanki, kangen kanki, kangen stång, stör, spett
    kannikko, kannikon kannikko, kannikon stubbrik plats
    kans, kannen kansi, kannen lock
    kansa, -n kansa, -n folk, nation
    kansa kanssa med
    kanto, kannon kanto, kannon stubbe
    kaora, -n kaura, -n havre
    kapia, -n kapea, -n smal
    kapusta, -n kauha, -n slev
    kara, -n koskikara, -n; tappi, tapin strömstare; plugg
    karas, karaksen kuiva kuusi torr gran
    karhakka, karhakan karahka, -n torr gren, kvist
    karhi, karhen luoko, luo’on; äes, äeksen (hö)sträng; harv
    karhu, -n karhu, -n björn
    karitsa, -n karitsa, -n lamm
    karja, -n karja, -n boskap, kreatur
    karkea, -n vahva, -n; lujarakenteinen stark, kraftig
    karkko, karkon nuori uuhi, uuhen; karitsa, -n ung tacka, lamm
    karkku, karkun tulus/rauta, -raudan eldstål, elddon
    karsikko, karsikon poltettavaksi hakattu metsäala nedhugget, avkvistat skogsområde för svedjebränning
    karsikkopuu, -n muistopuu, -n; pyhä lehto minnesträd, helig lund
    karsina pirtin uunin ja peräseinän välinen tila; lammaskarsina vrån mellan ugnen och bakre väggen i pörtet; (får)kätte
    karta, -n korte, kortteen fräken
    karva, -n karva/peite, -peitteen; turkki, -n; vähän, ’karvan verran’ hårstrå, ragg;

    lite, hårsmån

    kasakka, kasakan päiväläi/nen, -sen dagsverkare
    kaski, kasken (lehtipuu)kaski, kasken (lövträds)svedja
    kaskiyhtiö, -n kaskiyhtiö, -n svedjebolag
    kassara, -n kassara, -n; vesuri, -n lövskära
    kassi, -n kanto-, verkkopussi, -pussin bär-, nätkasse
    kaste, -en kaste, -en dop; dagg
    katas, kataksen kataja, -n en(buske)
    katiska, -n katiska katsa
    " - Mägiste: lohiapaja Mägiste: laxfångst
    katonharja, -n katonharja, -n taknock
    katos, katoksen katos, katoksen skyddstak; svale; skjul
    katto, katon katto, katon tak
    katto-orsi, -orren katto-orsi, -orren takås
    kauppi, kaupin hansa, kesti tai muu ulkomaalainen kauppias hansa eller annan utländsk handelsman
    kauvon kauan länge
    kavia, -n kavio, -n (häst)hov
    kehno, -n kehno, -n; huono, -n dålig
    kehro, kehru, -n kehruu, -n spinning, spånad
    keino, -n ansa, -n; pyydys, pyydyksen fälla
    keiso, -n keiso, -n sprängört
    keittiö, -n keittiö, -n kök
    keitto/kota, -koan keitto/kota, -kodan kokkåta
    keko, keon keko, keon fält, vall
    kellar, -in kellari, -n; olut/tupa, -tuvan källare; ölstuga
    " - Mägiste: keittiö Mägiste: kök
    kelles, kelleksen pinta/lauta, -laudan kantbräde, utbräda
    kelo, -n kelo, -n; kuivas, kuivaksen torraka
    keltiäe/nen, -sen keltamuurahai/nen, -sen gul tuvmyra
    kelttu, keltun riepu, rievun trasa
    kelvotoin kelvoton, kelvottoman oduglig
    kenkä, kengän kenkä, kengän sko, känga
    keriä, kerin keriä, kerin klippa får
    kerppo, kerpon kerppu, kerpun (löv)kärve
    kersa, -n lapsi, lapsen; kakara, -n barn, unge
    kerste, -en parvi, parven; joukko, joukon flock, skara
    kesanto, kesannon kesanto träda, linda
    keski- keski-, keskimmäinen mellan-, mellersta
    kesti, -n vieras,vieraan; främmande;
    " - ulkom. kauppias, kauppiaan; utländsk handelsman;
    " - koturi, joutolainen; inhysing, sysslolös person;
    " - noitaukko trollgubbe
    kesä, -n kesä, -n; suvi, suven sommar
    kesäkuu, -n kesäkuu, -n juni
    keto, keon keto, kedon fält, vall
    ketruukset, ketruuksien kehruukset, kehruuksien spånadsarbeten
    ketta, ketan karsina, -n kätte
    kettu, ketun kettu, ketun räv
    kevät, kevään kevät, kevään vår (årstid)
    keärme, -n käärme, -en orm
    keärnä, -n lampi, lammen tjärn
    kiel, -en kieli, kielen tunga; språk
    Kiesus, Kiesuksen Jeesus, Jeesuksen; voimasananakin käytetty Jesus; används också som kraftord
    kievar, -in kestikievari, -n gästgiveri
    kiikki, kiikin kinnerpuu, -n; kiikki, kiikin skinnartäd; knipa, svårighet
    Kiisk, -en kiiski gärs
    kilakka, kilakan ahdinko, ahdingon nöd, trångmål
    kiles, kileksen keskenkasvuinen poika, pojan halvvuxen pojke
    killata, killaan pitää jskn, pidän jskn gilla ngt
    kilpi, kilven kilpi, kilven; lumme, lumpeen; ulpukka, ulpukan sköld; vit el gul näckros
    kilpisuo, -n kohosuo, -n högmosse
    kilsu, -n turkis/peite, -peitteen; skinnfäll;
    " - sammal, -een mossa
    kimpi, kimmen kimpi, kimmen lagg, stavspån
    kimppu, kimpun tuohinen verkonkoho, -n näverflöte på fiskenät
    kinttu, kintun jalka, jalan; sääri, säären fot, ben
    kippa, kipan kippo, kipon bunke, stäva
    kipunta, kipunnan laivaleiviskä, -n skeppund
    kirgonmoa kirkkomaa, -n kyrkogård
    kirja, -n kirja, -n bok (litt)
    kirjava, -n kirjava, -n; monivivahteinen brokig, mångskiftande
    kirjuttoa perän tilata (kirjallisesti), tilaan skriva/skicka efter
    kirkko, kirkon kirkko, kirkon kyrka
    kirnu, -n kirnu, -n kärna (subst)
    kirnuta, kirnuan kirnuta, kirnuan kärna (verb)
    kirppa, kirpan kirppu, kirpun loppa
    kirva, -n lehtikirva, -n bladlus
    kisa, -n kisa/ilu, -n; leikki, leikin spel, lek
    kissa, -n kissa, -n katt
    kiuas, kiukaan kiuas, kiukaan rösugn
    kiuru, -n sääsken/toukka, -toukan; mygglarv;
    " - leivo/nen, -sen lärka
    keärme, -en käärme, -en orm
    klyövi, -n kuormasatula, -n klövsadel
    koakko, koakon kaakko, kaakon sydost; smålom
    koakkur, koakkurin kaakkuri, -n smålom
    koatiot, koatijoien housut, housujen (haaraosa) byxor; grendelen av byxorna
    koera, -n koira, -n hund
    koevu, -n koivu, -n björk
    koevikko, koevikon koivikko, koivikon björkskog
    koiju, -n koju, maja, -n koja
    koikka, koikan kuikka, kuikan storlom
    koiruoho, -n koiruoho, -n malört
    koite, koitteen (aamun)koitto, -koiton gryning
    kokko, kokon kotka, -n ; kokko, kokon örn; kase, (fest)eld
    kokottoa, kokotan odottaa, odotan vänta
    kola, -n jalaspuu, -n; nuohouskola, -n; mede för att forsla vatten-
    " - hiilikoukku, -koukun; tunnor på; ett sotarverktyg,
    " - varressa oleva laudanpala jolla lykätään jtkn kasaan koraka; en brädbit på träskaft för att skyffla ihop ngt
    kolee, -n kolea, -n kulen, dyster
    koljo, -n kolea, -n; tauteja aiheuttava paha henki kylen, dyster; en ond ande som orsakar sjukdomar
    kolkkia, kolkin kolkata, kolkkaan; klubba ihjäl;
    " - kolista, kolisee bullra
    kolkko, kolkon kolea, -n; synkkä, synkän kulen, dyster, kuslig
    kollo, kollon tollo, -n; moukka, moukan tok, drummel
    kolt kolme tre
    kona, -n nai/nen, naisen kvinna
    konkelo, -n puun mutka/kohta, -kohdan böjning, krök i ett träd
    konna, -n sammakko, sammakon groda
    kontio, -n karhu, -n björn
    kontu, konnun koti, kodin; tila, -n hemman, bondgård
    koppelo, -n kts. akkamehto se akkamehto
    koppi, kopin koppi, kopin koja, kyffe
    koria, -n korea, -n; kaunis, kauniin vacker
    korja, -n (kirkko)reki, -reen (kyrk)släde
    korkia, -n korkea, -n hög
    korko, koron kumpu, kummun; kohouma,-n upphöjning, klack
    korp, korven korpi, korven sank oländig vild skogsmark
    korte, kortteen (korre) korte, kortteen fräken
    korsi, korren korsi,korren strå
    korva, -n korva, -n öra
    korvo/i, -n saavi, -n
    koski, kosken koski, kosken fors
    koskua, koskuan kuoria kaarna; koloa, koloan avbarka
    koskut, koskuen kuusen kuori (levynä) granbark (platta)
    kossi, -n pikkupoika, -pojan; kääpiö,-n liten gosse, pyssling
    kostjumala, -n suurkiitos Gud vedergälle, stor tack
    kota, koan kota, kodan; etei/nen, -sen kåta, koja, förstuga
    kot, koin koti, kodin hem
    kotka, -n kotka, -n örn
    kotur, -in kotimies, työllä asumisensa korvaava husman, inhysing som med arbete betalar sitt boende
    kouko, kouon karhu, -n björn
    kouru, -n kouru, -n ränna
    kova, -n kova, -n; kova raha hård; hårda pengar, ’kovan’
    kovasin, kovasimen kovasin, kovasimen brynsten
    kruuva, -n kaivos, kaivoksen gruva
    kuijo, -n koju, maja, -n koja, kåta
    kuiva, -n kuiva, -n torr
    kuivoa, kuivoo janottaa törsta, vara törstig
    kuja, -n kuja, -n; tanhua, -n gränd, stig; fägård, tun
    kujo/nen, -sen kuja/nen, -sen gränd, stig
    kukka, kukan kukka, kukan blomma
    kukkaro, -n rahapussi, kukkaro, -n penningpung, börs
    kukko, kukon kukko, kukon tupp
    kukku, kukun käki, käen; kukkula, -n gök; kulle
    kukkura, -n Kukkula, -n; kukkura(mitta) kulle; (med) råge
    kukunta, kukunnan kukunta, kukunnan gökens galande
    kulju, -n Lätäkkö, lätäkön pöl, våtmarkssänka
    kulkea, kulen kulkea, kuljen gå, färdas, vandra
    kulkija, -n kulkija; matka/mies, -miehen färdman, vandringsman
    kulkku, kulkun kurkku, kurkun hals, strupe
    kulo, -n kulo, -n skogsbrand
    kulppi, kulpin kulho, -n skål, spilkum
    kumma, -n kummi, -n fadder
    kumpu, kummun kumpu, kummun; kukkula, -n kulle
    kumpura, -n kumpare, -en (mindre) kulle
    kunnas, kunnaksen kukkula, -n; kumpu, kummun höjd, kulle
    kunta, kunnan kunta, kunnan kår, klan; kommun
    kunto, kunnon suku, suvun; sukunimi släkt, -namn
    kuokka, kuokan kuokka, kuokan hacka (subst)
    kuolo, -n kuolema, -n döden
    kuolu, kuolleen kuollut, kuolleen död
    kuontalo, -n kuontalo, -n tott
    kuoppa, kuopan maakellari,-n; monttu,montun jordkällare; grop
    kuore, -en kuore, -en nors
    kuore/hotti, -hotin pikkukuore, -en liten nors
    kup, kuvin ukko, ukon; äijä, -n gubbe
    kura, -n loka, loan; rapa, ravan gyttja
    " - Mägiste: alava torpan paikka Mägiste: lågt beläget torp
    kurk, kurjen kurki, kurjen trana
    kurk/hirs, -hirren kurki/hirsi, -hirren kroppås
    kurppa, kurpan kurppa, kurpan beckasin
    kuru, -n kapea syvä laakso, laakson smal djup däld
    kus, -en kusi, kusen; virtsa, -n piss
    kusiae/nen, -sen keltamuurahai/nen, -sen pissmyra
    kuttu, kutun kuttu, kutun; vuohi, vuohen get
    kuu, -n tali, -n; rasva, -n; kuu, -n talg, fett; måne
    kuukkel, -in kuukkeli, -n lavskrika
    kuulta, kuulen kuulla, kuulen höra
    kuuluutos, kuuluutoksen kuulutus, kuulutuksen lysning
    kuus, kuuen kuusi (6), kuuden sex (6)
    kuus, kuusen kuusi(puu), kuusen gran
    kylk, kylen kylki, kyljen; sivu, -n sida, bredvid liggande
    " - Vermlannissa: lammikko Värmland: liten tjärn
    kylkiäi/nen, -sen viistokattoinen matala sivurakennus; kylkei/nen, -sen låg tillbyggnad med snett tak; svale
    kylä, -n kylä, -n; talo, -n by; hus, gård
    kymi, kymen leveä joki; virta, virran bred älv, ström
    kynnäs, kynnäksen kyntä, kynnän; särkkä, särkän (sand)bank, ås
    kynte, -en kynte, -en; falssi, -n fals (byggn)
    kyntel, -in kynteli, -in kyndel
    kyntteli, -n kynttilä, -n levande ljus
    kynttelikkö, kynttelikön kynttelikkö, kynttelikön kandelaber, takkrona med levande ljus
    kyntä, kynnän kts. kynnäs se kynnäs
    kyntö, kynnön kyntö, kynnön plöjning
    kyra, -n kura, -n; loka, loan gyttja
    kytti, kytin kytö, kydön; suoviljelymaa,-n mossodling
    kyttä, kytän ampuja, -n skytte
    kytö, kyön kts. kytti se kytti
    kyötteä, kyötteän kydöttää, kydötän svedja kärrmarker
    käen/piika, -piian käen/piika, -piian göktita
    käetä, käkeän aikoa, aion; luvata, lupaan ämna; lova
    käk, käen käki, käen gök
    kärkö vesuri, kassara, -n lövskära
    kärme, -n käärme, -en orm
    kärppä, kärpän kärppä, kärpän lekatt, vessla
    kärri, -n kärryt, kärryjen kärra
    käs, käen käsi, käden hand
    kääsit, kääsien kiesit, kiesien schäs
    köhy/nen, -sen kevyt, kevyen lätt(vägande)
    köhyt, köhyen helppo, helpon; kevyt, kevyen enkel, lätt
    könksötellä, könksöttelen ontua, onnun halta
    körtti, körtin hame, -en körtel, kjol
    kössi, -n iso sika, sian stor gris
    kööhä, -n köyhä, -n fattig

    skog_tu.jpg (1430 bytes)

    Senast uppdaterad: 2004-01-02